Kössin blogi

Vanhat virheet

Tuppaavat toistua. Historia opettaa, mutta opit eivät kauaa päässä pysy. Ne ovat kuin kannettu vesi kaivossa.

90-luvun alussa olimme työkaverini Jouko Parkkosen kanssa laivaristeilyllä. Kuuntelimme, kun yrittäjät pohtivat mahdollisuuksia tuoda Virosta työvoimaa Suomeen. Asuntojen puute tuntui olevan ainoa jarru. Vakavissaan suunniteltiin, että Helsingin kauppatorin eteen ankkuroidaan asuntolaivoja.

Jouko totesi joustavaan tyyliinsä, että ammattiyhdistysliikkeellä on Suomessa vielä valtaa ja tällaiseen pelleilyyn emme suostu. Puhe luonnollisesti herätti yrittäjissä närkästystä. Joku heistä sai raikuvat aplodit toteamalla, että ammattiyhdistysliike ei Suomea omista.

Eikä omistanut. Ennen kuin kissa ennätti aivastaa, todelliset Suomen omistajat olivat saaneet aikaan ennätyslaman. Työvoimapula vaihtui massatyöttömyyteen. Asuntolaivoja ei tarvittu. Työhaluisista suomalaisista tuli sellainen ylitarjonta, että töitä sai metsästää vuosikausia. Moni masentui ja joku jopa ripusti itsensä kristuksen keinuun.
Markkinatalouteen kuuluvat nousut ja laskut. Ilman ekonomistin tutkintoa sanon varmuudella, että jossain vaiheessa nyt käynnissä oleva talouden myötätuuli hiipuu ja muuttuu vastaiseksi. Ehkä alle puoleen miljoonaan pudonnut työttömien pääluku alkaa jälleen kasvaa.

Henkilöstövuokrausyritys Baronan tuore toimitusjohtaja vaati äskettäin Talouselämä –lehdessä kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä Suomeen. Luvat pitäisi saada n. viikossa. Valtion olisi lisäksi kustannettava kielikoulutus työntekijöille ja näiden perheenjäsenille.

Barona ei ole vaatimuksineen yksin. Samaa levyä soittavat myös monet muut, kansanedustajia myöten. Kasvun esteenä on kuulemma pula työvoimasta ja edes palkalla ei saa väkeä töihin. Elämmekö kaikki samassa todellisuudessa? Vai onko meille syntynyt erilaisia rinnakkaistodellisuuksia, kuten amerikkalaisissa tieteiselokuvissa?
Miten kymmenet tuhannet kirjapalkalla tai sen alle työskentelevät uudet ulkomaalaiset asuisivat Suomessa? Asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat karanneet horisonttiin jo maassa asuvilta. Kuka elättää reppumiehet perheenjäsenineen, kun talous sakkaa ja vuokrafirma antaa lopputilin? Pidetäänkö heidät maassa lentokoneissa seisomalla?

Suomessa asuu tuhansittain ulkomaalaistaustaisia, jotka kovasta halustaan huolimatta eivät pääse töihin. Vaikeutena on puutteellinen kielitaito, koulutus ja työnantajien ennakkoluulot. Onko tarkoitus tehdä maassa olevien ohi ohituskaista ja jättää Suomessa jo olevat työttömät ulkomaalaistaustaiset pysyvästi kortistoon.

Yhteiskunnan huoltosuhde ei tule tasapainoon pienipalkkaisilla ulkomaisilla työntekijöillä. Heidän perässään tulevat perheenjäsenet tarvitsevat erityispalveluja ja vääristävät huoltosuhdetta entisestään. Maahanmuuttopolitiikka on vaikea taiteen laji. Meni syteen tai saveen päättäjiä ovat kuitenkin poliitikot. Eivät missään tapauksessa työvoimaa vuokraavat yritykset tai elinkeinoelämän etujärjestöt.

 

Kössi