Kössin blogi

Armeijan opeilla

Hallitus yritti alkutaipaleellaan luoda talvisodan henkeä. Yhteistä vihollista, kilpailukykyongelmaa vastaan. Tietysti tämä epäonnistui. Talvisodassa joukot seurasivat päälliköitään, koska nämä panivat itsensä peliin ja johtivat joukkoja edestä. Nykyjohtajat ovat kotirintamamiehiä. Omia etuja ei haluta vaarantaa.

SOS-hallitus onkin kaivanut armeijan vanhasta työkalupakista luonteelleen osuvamman keinon. Simputuksen, jonka yksi muoto oli panna koko joukkue kärsimään fyysisesti tai henkisesti heikomman varusmiehen epäonnistumisesta.

Varusmiehet saattoivat joukkuerangaistuksen pelossa kannustaa heikompia nostamaan suoritustaan. Näin ei kuitenkaan aina mennyt. Elämässään jo muutenkin kovia kokenut joutui yleisen pilkan ja painostuksen kohteeksi. Saattoi romahtaa täysin ja päätyä jopa kristuksen keinuun. Puolustusvoimissa simputus onkin nykyään kielletty.

Tämä ei koske hallitusta. Työttömien simputuksesta näyttää tulleen sen päätavoite. Työtä vieroksuvien kurittamiseksi pannaan kärsimään koko työttömien armeija. Puoli miljoonaa yksilöä. Uusimpana virityksenä on suunnitelma työnhakupakosta.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on synnynnäinen aivoista johtuva hahmotushäiriö. Lukeminen ja erityisesti kirjoittaminen voi olla tuskaa. Käden taitoa vaativissa töissä he silti pärjäävät, monesti vielä erinomaisesti. Kehitysvammaisia on myös työmarkkinoilla. Työ on heille erityisen tärkeää, vaikka kirjoitushommia ei kukaan teekään.

Suuri määrä ahkeria työhaluisia ihmisiä jää aika ajoin työttömäksi. Rakennusalalla suhdanteista johtuva työttömyys on enemmän sääntö kuin poikkeus. Onko joidenkin kohtalona jäädä pysyvästi työttömyysturvan ulkopuolelle, jos heidän kirjalliset kykynsä eivät riitä hallituksen suunnittelemaan työnhakupelleilyyn.

Maistereille tai insinööreille ei tuota vaikeuksia etsiä työpaikkailmoituksia ja kynäillä hakemuksia. Vaikka satamäärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he olisivat sen aktiivisempia työnhakijoita tai kelvollisempia ihmisiä kuin muutkaan. Järjestelmä vain viritetään heitä varten.

Hallituksen maisterit ja insinöörit toimivat oman kokemusmaailmansa pohjalta. Heiltä puuttuu tuntuma tavalliseen työväestöön. Ymmärrys, että viisautta on muutakin lajia kuin kirjaviisaus. Vaikeus kirjoittaa ei ole sama asia kuin tyhmyys ja laiskuus. Tilanne ei paremmaksi muutu, vaikka perussuomalaisten uudeksi johtajaksi valitaan tohtori Eirasta tai maisteri Töölöstä. Politiikka rikkaita suosivan ja työntekijöitä rankaisevan hallituksen äänettömänä yhtiömiehenä jatkuu.

 

Kössi