Kössin blogi

Mopo keulii

 

Ainakin Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalla Mikael Pentikäisellä. Toivottavasti järjestön nokkamiehen ylikierrokset eivät tartu suomalaisiin yrittäjiin. Valtaosin aivan tavallisiin, hyväntahtoisiin ja ahkeriin ihmisiin. Kuka kaipaa työpaikallensa riitaa, joka on hyödytön eikä johda mihinkään? Eivät ainakaan työntekijät, tuskin sen enempää yrittäjätkään.

Eräisiin ikääntyneisiin professoreihin kierrokset ovat sen sijaan jo tarttuneet. Ehkä myös syksyn pimeys on ajanut menninkäiset ylös luolistaan. Vuosikymmenten kerääntynyt kauna ja sappi oksennetaan kerralla työtä tekevien ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen päälle. Professorien kirjoituksia peesaava trolliaremeija, ”keskustelijat”, näyttää jo olevan valmiina taluttamaan meikäläisen ja muut ay-satraapit montun reunalle. Säälittävää.

Naurettavaa on sen sijaan kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin) terhistely. Mies esiintyy vastavoimana sosiaalidemokraateille ja SAK:lle. En mitenkään halua loukata ministeriä, mutta väkisinkin tulee mieleen lenkkipolulla usein näkemäni chihuahua. Raivopäissään se kiskoo emäntänsä talutinta muka päästäkseen sata kertaa isomman koiran kimppuun. Ei uskottavaa, sen enempää kuin virhemarginaali huomioiden nollan prosentin kannatuksella virkaansa pitävän ministerien huoli Suomesta. Puolen vuoden päästä sininen tulevaisuus muuttuu mustaksi. Puolueen kellokkaat pelastaa vain uusi puolueloikka.

Rakennusliitto ei ole lähtenyt eturintamaan taistelussa Sipilän (kesk) hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan. Meillä on tänä vuonna takana jo kolme kuukautta ylityökieltoa ja melkoinen määrä lakkopäiviä. Näillä varmistimme, että kikyssä sovittu työajan pidennys ei edelleenkään koske rakennusalaa. Liiton hallinnossa on katsottu, että soppa kiehuu riittävän kuumana jo näilläkin kokeilla. Mutta jos tilanne vaatii, rintamassa toki olemme mekin. Tämä rauhoituksen sanana niille jäsenille, jotka katsovat meidän pehmoilevan, ehkä jopa epäilevät vatsan löystyneen.

Ylipäätänsä ammattiliittotoiminnassa ei ole syytä pienestä hötkyillä. Nyt vaalien lähestyessä äärioikeistolaiset poliitikot hönkäilevät 30-luvun huuruja ja provosoivat ay-liikettä ala-arvoisilla esityksillään. Oman edustajavaltakirjan uusiminen on tärkeämpää kuin kymmenien tuhansien suomalaisten perheiden tulevaisuus. Tällaisessa tilanteessa muistelen aina kauan sitten kuulemani poliittista viisautta Amerikanmaalta. ” Älä koskaan paini porsaan kanssa. Siinä molemmat ryvettyvät ja porsas vain pitää siitä.”

Rakennusalalla ei yritysten ongelma ole työntekijöistä eroon pääsy. Päinvastoin. Yhä kasvava tarve on saada Suomessa asuvia työntekijöitä kiinnostumaan rakennusalasta. Yrityksiin pitää saada pitkäjännitteisyyttä satsata jälleen omaan työvoimaan loputtoman aliurakoinnin sijasta. Se tuo laatua ja varmistaa alan tulevaisuuden. Liitot ovatkin panemassa aiheesta uutta matoa koukkuun, josta ehkä kuulemme lisää lähipäivinä.

Kössi