Kössin blogi

Oppia Ruotsista

Aina saatiin. Vauras sotia käymätön Ruotsi kehitteli aikojen saatossa lukemattomia hyvinvointipalveluja kansalaisilleen. Köyhässä Suomessa niitä ihmeteltiin monttu auki. Elintason noustessa kopioitiin sikäli kuin kyettiin.  

Nyt rikkaan Ruotsinkin repusta on löytynyt reunat. Kansalaisten tarve uusille palveluille on ehtymätön. Yhden toteutuessa ilmaantuu kolme uutta. Jakopolitiikkaa ei voi loputtomiin jatkaa, jos jaettava loppuu.

Ruotsalaisen kansankodin rakensivat sosialidemokraatit. Yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Aikanaan liittoon liittyvä kirjattiin automaattisesti myös puolueen jäseneksi. Loiston päivät ovat takana ja historiasta on jäänyt raskas oikeassa olemisen taakka.

Ruotsin poliittinen järjestelmä on ollut kahden voimablokin valtataistelua. Porvarit ovat valtaan päästyään lyöneet ammattiyhdistysliikettä kuin vierasta sikaa. Demareita heikentääkseen. Tässä he ovat myös onnistuneet. Ruotsin rakennusliitto Byggnadsförbundet on vuosien pieksämisen jälkeen kohta varjo entisestään.

Suomessa erityisesti Kokoomuksen poliitikot vaativat Ruotsin mallia Suomen työmarkkinoille. Ruotsi on kuulemma paikallisen sopimisen edelläkävijä. Tämä väite perustuu ymmärrettävään tietämättömyyteen. Ruotsalaiset eivät asioistaan juuri puhu.

Kolmeen vuosikymmeneen ei yksikään Ruotsin rakennusliiton toimitsija ole suostunut kertomaan minulle, mitä timpurin pitäisi Tukholmassa palkakseen pyytää. Liitto haluaa estää palkkaerojen syntymisen ja sopia aina itse palkat työmaakohtaisesti. Ei suinkaan palkkajoustot salliakseen.

Paikallisesti sovittavat palkat ovat nykypäivänä muuttuneet Ruotsin työmarkkinoiden heikkoudeksi. Työehtosopimuksilla ei ole yleissitovuutta. Jos liitto ei ole läsnä työpaikalla, niin kuin yhä useammin tapahtuu, ulkomailta lähetetyt työntekijät ovat täysin työnantajansa armoilla. Palkka voi olla laillisesti mitä vain, alarajaa ei ole.

Tilannetta höystää maailmaa syleilevä sosialidemokraattinen utopia. Työmarkkinat on avattu koko maailmalle. Rautalangasta vääntäen. Mistä tahansa voidaan kärrätä Ruotsiin väkeä töihin ilman ylärajaa eikä maksettavalla palkalla ole alarajaa.

Sosialidemokraatit ja puolueeseen kytköksissä oleva ammattiyhdistysliike eivät tunnista asiassa ongelmaa. Eivät luonnollisesti myöskään työnantajia myötäilevät porvarit, koska heidän lyhyen aikavälin etujansa palkkadumppaus luonnollisesti palvelee. Tavallinen työväestö ei selvästikään ole samaa mieltä.

Ruotsin rasistipuolueen voimaantuminen ei ole yhdestä asiasta kiinni, tilanne on toki monisyisempi. Silti monella demareista rasistien riveihin loikkaavalla duunarilla on aito huoli omasta työpaikastaan ja toimeentulostaan. Vanhaa tarinaa ei enää uskota.

Otetaan jälleen oppia Ruotsista. Meidän ei ole syytä päkäpäisesti kopioida naapurimaassa tehtyjä virheitä. Ulkomaalaistaustaisilla Suomessa asuvilla on jo nyt riittävästi vaikeuksia.

Kössi