Kössin blogi

Porkkaporukka

 

On sanana tuttu Kalle Päätalon kirjoja lukeneille. Se tarkoittaa muutaman varusmiehen kaveriporukkaa, joka keitti kahvia, sota-aikana tietysti korviketta, samalla pakilla. Porkkaporukoita lienee ollut suuressa määrin myös toisen maailmansodan itärintamalla.

Uusi tutkimus rohkenee esittää, että suomalaiset SS-miehet tuskin ovat voineet välttyä osallistumasta saksalaisten ja muunmaalaisten aseveljiensä suorittamiin hirmutöihin. Entisessä Neuvostoliitossa poltettiin n. 600 kylää asukkaineen. Juutalaisia tapettiin jo syksyn 1941 aikana 900 000.

Tutkimus kiistetään. Suomi kävi erillissotaa ja niin tekivät luonnollisesti Saksan armeijan alaisuudessa taistelleet suomalaiset SS-miehet. Kun murhaaminen alkoi, suomalaiset siirtyivät sivummalle, virittelivät tulia ja ryhtyivät korvikkeen keittoon. Sitten kun viimeinenkin vauva ja vaari oli saatu hengiltä, suomalaiset palasivat muun porukan yhteyteen ja marssi jatkui.

En voi varmuudella sanoa, etteikö näin ollut. Mutta uskooko tähän joku muu kuin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) aateveljineen. Ehkäpä. Jouluaattona moni kirkassilmäinen ei pienimmässäkään määrin epäillyt joulupukin aitoutta.

Menneisyyden haamuista on syytä siirtyä nykypäivän haamuihin. Kynällä tehdyt haamuhoitajien porkkaporukat kahvittelevat monen vanhainkodin kahvihuoneessa. Heidän työnsä ei ole väheksyttävää. Jokainen haamu tuottaa oman siivunsa yritykselle, joka saa rahansa tilaajalta. Yleisimmin kunnalta, meiltä kaikilta veronmaksajilta.

Ideoin aikanaan veronumeron, kun kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd) pyysi pikaisesti esittämään keinon, jolla harmaata taloutta saataisiin tehokkaasti kuriin. Jukan eduskuntakysely ei riittänyt viemään asiaa maaliin, mutta siitä se liikkeelle lähti.

Nyt Sari Essayah (kd) esitti, että rakennusalan kulunvalvontajärjestelmää voitaisiin käyttää myös vanhusten hoitolaitoksissa. Eilen ideoin asiaa Ylen radiokanavalla ja rulla pyörii päässä yhä kiivaammin.

Kun nyt jo rekisterissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset saisivat henkilön ja ammatin yksilöivän numeron, tätä voitaisiin käyttää kulunvalvonnassa. Aamulla sisälle mentäessä työpaikalle tulo leimautuisi automaattisesti ja näyttötaulu näyttäisi, ketkä ihmiset ovat töissä. Jälkikäteen voitaisiin kulunvalvonnan tiedostosta katsoa, onko ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa ollut sopimuksen mukaisesti, vai laskutetaanko haamuista.

Vanhustenhuolto vaatii yhä lisää voimavaroja, Suomi vanhenee. Digitalisaatio on päivän sana ja sitä pyritään soveltamaan joka paikassa, jossa se vain on mahdollista. Yhteisten veroeurojen säästämiseksi vanhustenhuollossa on myös siirryttävä lyijykynäajasta digiaikaan. Moni yritys ehkä menettää tuloja, jotka ovat tähän asti tyhjästä saaneet. Voimmeko silti olla tätä tekemättä.

Kössi