Kössin blogi

Tyhjä äänestyslippu

Nobel-palkittu professori Bengt Holmström vertasi eilen Suomen tunkiota Ruotsin auringonpaisteiseen apilaniittyyn. Jälleen. Naapurissa on kaikki paremmin. Sieltä on kuulemma poistettu työehtosopimusten yleissitovuus.

Nobel-palkittujen professorien viisauksia kuunnellessa puheen taustalla oleva poliittinen arvomaailma monelta hämärtyy. Holmström pyrkii aktiivisesti poistamaan Suomen työehtosopimusten yleissitovuuden. Myönteisten vaikutusten esimerkkimaaksi ei käy kuitenkaan Ruotsi. Naapurissa ei yleissitovuutta ole koskaan ollutkaan.

Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen tarkoittaa joka ainoan suomalaisen työpaikan avaamista maailmanlaajuiseen kilpailuun. Hankkeen puuhanaiset ja miehet käyttävät niin ikään esimerkkinä Ruotsia. Onnelaa, joka maailman ainoana maana on läväyttänyt rajansa täysin levälleen.

Keskeinen perustelu hankkeelle on Malmön yliopiston tutkimus. Se kuulemma osoittaa, ettei työvoiman tuonnin täydelliseen vapauttamiseen liity juurikaan haittoja. Malmön tutkimuksessa on haastateltu 55 yliopistokoulutuksen saanutta lääkäriä ja it-asiantuntijaa heidän maahanmuuttokokemuksistaan. Uskon kyllä, että heillä kaikki on mennyt hyvin.

Lääkäreille ja it-asiantuntijoille on kysyntää ympäri maailman. Hyvillä työehdoilla. Rakennusalan duunareista on sen sijaan kymmenien miljoonien ihmisten ylitarjonta. Miljoonat rakennusalan reppumiehet työskentelevät vauraammissa maissa, monesti orjatyötä muistuttavissa olosuhteissa. Pakko, koska omassa maassa ei töitä ole.

Uudenmaan ELY-keskus poisti rakennusalan työluvista saatavuusharkinnan keväällä ja nyt Talouselämä-lehti julistaa, että mitään äkillistä halpatyövoiman vyöryä ei ole tullut. Ei tietenkään tässä ajassa. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin joki. Saatavuusharkinnan täydellinen poisto merkitsisi, että EU-alueen orjakauppiaiden lisäksi saisimme riesaksemme kehitysmaiden väkeä välittävät kauppiaat.

Muutamassa vuodessa tämä alkaisi varmasti näkyä. Suomi ei ole Ruotsi, yli 200 vuotta rauhassa elänyt yksi maailman rikkaimmista valtioista. Ruotsin elinkeinoelämä on Suomea monipuolisempi, väkimäärä kaksinkertainen ja maa on vuosikymmenten saatossa ottanut jo yli miljoona työperäistä siirtolaista. Se mitä tapahtuu Ruotsissa ei ole mikään tae siitä, että sama tapahtuu meillä.

Markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan. Siksi kapitalistien rengit haluavat koko ajan lisätä työvoiman tarjontaa. EU:n vapaat työmarkkinat eivät riitä. Vapaa työvoiman tuonti ja yleissitovuuden poisto mahdollistaisi meilläkin muutaman euron tuntipalkat. Tämäkö on sitä onnea, jonka esteenä on vain vanhakantainen ammattiyhdistysliike.

Yksikään puolue ei ilmoita vastustavansa rajojen avaamista kehitysmaiden väkeä välittäville orjakauppiaille. Valitettavaa. Ainakin minulle henkilökohtaisesti. Duunaritaustaiselle ikääntyneelle ay-miehelle ei näytä löytyvän enää puoluetta, jota voisi seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestää. Rasistiksi kun en sentään rupea.

Kössi