Kössin blogi

Uskotaanko nyt?

 

Olen vuosia jankuttanut samaa asiaa. Kehitysmaista tulevat työntekijät joutuvat ostamaan työpaikkansa. Heillä teetetään kohtuuttomia työaikoja. Palkkaa ei välttämättä makseta lainkaan. Oikeuksiansa vaativat hiljennetään pelottelemalla työn ja maassaolon loppumisella. Uhataan jopa kotimaassa odottavalla väkivallalla.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina hyvän artikkelin nepalilaisravintoloiden työntekijöiden riistosta. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kerrottiin sellaista, mitä minä en ole tohtinut kirjoittaa. Useampi haastateltava totesi lopettavansa raskaat kokin hommat sen jälkeen, kun perhe on turvallisesti Suomessa. Ryhtyy vaikka elämään sosiaaliturvalla.

On harhaista kuvitella, että edes kehitysmaista tulevat työntekijät haluaisivat painaa loputtomiin hommia pienellä palkalla, jotta suomalaiset voisivat levittää takapuoltaan kansalaispalkalla. Nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa työkykyisten on töitä tehtävä. Ja hyvä niin. Vanhassa lastenlaulussa todetaan viisaus: ”Työ ihmisen, tuo tekijälleen, mielen niin iloisen.”

Kaikki työ on arvokasta. Sitä voi tehdä rakennuksilla, toimistoissa, maatiloilla, sairaaloissa. Työ voi olla kulttuurityötä, kuten esimerkiksi muusikoilla, kuvataiteilijoilla ja kirjailijoilla. Kaikki työt antavat ihmisen elämään sisältöä eivätkä ole toinen toistaan vähäarvoisempia, vaikka joistakin tulot ovat häpeällisen pieniä.

Porvaripuolueet, kapitalistien rengit, haluavat työn ilon monelta poistaa. Ne eivät tingi linjastaan. Viikonloppuna Hesarin kirjoituksen jälkeen vakuutettiin kahdenkin ministerin suulla, että työlupien saatavuusharkinta on poistettava. Suomen sadat tuhannet ilman omaa tahtoaan työttömänä olevat halutaan panna samalle viivalle maailman miljardien työttömien ja persaukisten työnhakijoiden kanssa.

Useampi poliitikko, myös ministeri Mykkänen (kok), esittivät lisävalvontaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Esitykset olivat kuitenkin kuin puolen vuosisadan takaa. Jos ei ole itse käynyt vuosikymmenten mutapainia ulkomaista työvoimaa välittävien ja riistävien rikollisten kanssa, keinot on keksittävä kirjoituspöydän ääressä. Ne voivat kuulostaa hyviltä, mutta vaikuttavuus saattaa olla olematon.

Riistetyistä ulkomaisista työntekijöistä 99,9 % ei missään olosuhteissa suostu todistamaan työnantajaansa vastaan. Jälkikäteiset tarkastukset eivätkä siviili- ja rikosoikeudenkäynnit toimi. Jokainen asianajoa työkseen tehnyt tietää, että ilman päämiestä ei ole juttua.

Olen jo muutamaan kertaan esittänyt ja edelleen toistan, että työlupien ehdoksi pitää säätää palkanmaksu valtion tilin kautta. Verottaja ja eläkeyhtiö saisivat omansa. Myös työntekijä rahat tilillensä, ainakin hetkeksi aikaa. Palkan takaisinmaksua työnantajalle ei lopullisesti pysty estämään mitenkään, mutta nämäkin tapaukset varmasti vähenisivät.

Kössi